Urkukostajat: Lähellä Taivasta (unplugged)

Herkkää, niin herkkää.

Alunperin neliosaiseksi suunnitellun Urkukostajien akustisen Taivas Trilogian Episode 1 (ja näillä näkymin myös viimeinen...).
Jatko-osa kanditaatteja ovat
'Kyyneleitä Taivaassa', 'Taivaan Kansalainen', 'Portaat Taivaaseen', 'Se Tuli Taivaalta' sekä 'Liisa Taivaassa Timantteineen'.
Nokkelat lukijat varmaan keksinevät lisääkin.

Yleisarvosana: 7.840909


Arvosana: 9+ 
Arvostelu: Taiwas repeää, enkelit itkevät ja synakookan esirippu halkesi kahtia.  Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten UK pystyy pitämään tasonsa albumista albumiin. Väräjävä baritooni sopii loistavasti kappaleeseen samoinkuin pianon sävellajin vaihdot. Jos tämä ei soi kohta jossain tunnarina, niin kaupustelijassa on sitten vikaa. Kitaran rauhoittava ääni tuudittaa uneen pirteimmänkin koda .... 
9
Nyt kun vaihdoin koneeni kaiuttimet kuulokkeisiin, huomaan että ero on mieletön verrattuna edellisten tekeleidenne tasoon! Nyt kuulee paljon tarkemmin mm. kakkosäänen, joka laulaa ilmeisesti jotain aivan muuta kappaletta...
Lähellä Taivasta- kappaleessa on onnistuttu pitämään alkuperäisen kappaleen  paikallaanjauhava, apaattinen poljento, tosin alkuperäisversion laulajan "revitykset" on jätetty pois, ilmeisesti Urkukostajien laulajan äänenalan rajoitteelllisuuden vuoksi.
Oletteko elokuussa Ankkarokin demolavalla? 
Arvosana: 9! se oli kuitenkin hyvä!
Kun alkuperäisteoksen esittäjä on Robert Allen Zimmerman, jonka lauluäänen on hyvänä päivänä melkein yhtä kaunis kuin Irwin Goodmanin ja kitara yhtä hyvässä vireessä kuin Vladimir Vysotskilla, ei ole ylivoimaisen vaikeaa ylittää esikuvansa esitystä musiikillisesti; etenkin kun Zimmermanin on enemmän runoilija kuin musiikin tekijä, vaikka onkin saanut 1970 musiikin kunniatohtorin arvon Princetonista. On haastavaa saada kappaleesta kiinnostava, koska siinä toistetaan samaa melko lyhyttä ja yksinkertaista teemaa useita kertoja. Keskiosassa ollut kellopelisoolo olikin hyvä oivallus ja muutenkin esitys oli tuttua UK-tasoa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa Taivas trilogian (tetralogia?) kappaletta.
Annetaan vaikka 9.
Laatua!
Arvosana: Jees ofkoors 9siä pukkaa.
No tuohan oli ihan mukava styge!
Sanat sopii mainiosti säveleen, laulajan melankolinen ääni sopii yllättävän hyvin biisin henkeen. En kuitenkaan halua tässä kannustaa liikaa tämän tyyppisiin tulkintoihin, kyllä biisissä saa olla vauhtia ja vaaratilanteita!
Urut (piano) jälleen loistavat, kitara hyvä, kokonaisuus ansaitsee arvosanan 8,75
8-
Täältä pesee ja huuhtelee. 
Ensinnäkin UK:n kotisivun grafiikoista: Häkellyttävää autenttisuutta ja käsittämätöntä yhdennäköisyyttä. Antti nyt erottuu joukosta edukseen aina (varsinkin tästä joukosta), mutta muita ei erottanut alkuperäisistä. [toim.huom: ei miehessä mitään vikaa : )]
Biisivalinta ei melestäni ole tällä kertaa paras mahdollinen. Eritoten kosketinsoittajan perinteinen virtuoosimaisuus (lipi-lipi) ei pääse oikeuksiinsa tällaisessa yksitoikkoisessa hieman jopa monotonisessa kipaleessa. Laulajalle yksinkertaiset sävelkulut tietysti ovat eräänlainen pelastus, vaikka ammattitaitoista kriitikkoa tälläkään ei hämätä. Lopussa pianistikin innostuu jo pieneen jammailuun ja sooloiluun, joka tietysti kuuluu tämän musiikkiluomuksen luonteeseen. 
Ksylofoniin varatut rahat oli ilmeisesti ryypätty ja varastettu soitin Korson eskarin musiikkiluokan varastosta - sen verran "originaalit" saundit siitä lähti. Mummon ovikellokin soi paremmin. Toinen vaihtoehto on, että äänittäjä/mikseri on "nukkunut rattiin" ja jättänyt särkijän päälle kellopelin mikkiin. IBM T20:n kajareistahan tämä ei voi johtua...
Erityiskiitokset tulevat kaikesta huolimatta äänityksen ja miksauksen selkeydestä ("Haitaria kovemmalle!", huutaa Kultaisen Harmonikan jälkimainingeissa Lasse Pihlajamaa(n haamu, jos se on kuollut)). Laulu erottui riittävästi, vaikka mielellään noista lyriikoista nauttisi myös kirjallisessa muodossa. 
Kaiken tämän ryöpytyksen jälkeen numeerinen arvosana: 8-.
7+
Jibii, tälläkertaa läppärini on parantunut ja pääsin kuulemaan teoksenne - jo soi musanne komiasti... Sitten arvostelu:
Rippikoululaisten nuortenillat lienevät kyseessä, sieltähän tuo biisi oli ilmeisesti livenä äänitetty...?
Jotenkin tuohon esitykseen kaipaisi sitä aitoa (huonon/pahan) elämän mukanaan tuomaa kärsimystä ja kenties aitoa katumusta mutta tässä versiossa kiltit rippilapset veisaavat tukka siististi vesijakaukselle vedettynä kynnenalukset puhdistettuina viisua nuortenillassa.  Taivaaseen pääsystä ei ole epäilystäkään sillä mitään pahaa eivät ole nuo pikkupojat tehneet - itse pyhä Pietarikin tylsistyy tuohon katuvan laahaavaan esitykseen.
Särmää pojat, särmää puuttuu.
Piano oli totuttuun tapaan parasta antia (tai anttia),  taivaan kellot jotka helähtivät herkästi kellopelin käsittelijän kourassa olivat suorastaan sulokkaat (ja korostivat rippikouluvaikutusta entisestään). 
Koska melodia oli kuitenkin kaunis päätin antaa arvosanaksi 7+.
Levynkannet: Kovasti olen pitänyt edellisistä kansista joten jotain odotan myös tälle Lähellä Taivasta tekeleelle.
Kappale alkoi lupaavasti mutta laulaja vieläkään ei ole mielestäni oikein "iskussa".
Sanat jostain syystä eivät aina tulleet kuorolta ja laulajalta ihan synkassa mutta ei
mitään suurempia sanomisia siitä.
Sanat oli väännelty ihan ok ja vaikkakin osa jäi kuulematta niin vaikuttaa siltä että 
sanottajakin on kehittynyt eli edennyt lähemmäs taivasta. : )
Taustan bongorumpu oli hieno keksintö mutta kellopeli oli jo vähän liikaa snobbailua...
Arvosana 7+.
Nonniin,
Mieletön väkivalta kevyen musiikin ikivihreitä vastaan jatkuu. Kun sitä on jo tapahtunut useamman kerran niin on laitettava merkille että lieventäviä seikkoja ei ole .... He ovat täysin tunteettomia, brutaaleja ja vielä nauttivat suunnattomasti saadessaan raiskata näitä ikivihreitä kappaleita sekä soittaessaan tuotoksiaan läheisilleen ja tovereilleen. Näin tehdessään he vammauttavat meitä terveitä ja puhtaita yksilöitä ja .....
Asiaan pönttö .... (kato nyt kuin kävi ..... biisit alkaa vaikuttaa  :o)
Joutui oikeen kuunteleen ton useampaan kertaan kun noist sanoista ei saanu selvää ... oikeestaan mitä siinä alussa sanotaan jäi vajaax ... Äiti riisuu pormurii ???????????? Mieti nyt hei ... jos tollasta kuulee niin ... voi hitto että pelottaa. 
Vai pitäiskö tää kuunnella väärinpäin ?
Kitara siinä alussa kuulosti joltain kilikili kiipparilta, vai olikse se semmonen pikkuvitkutin joka on tarkoitettu taapero ikäisille lelusoittimex. niinjoo toi miksaus oli kyllä h_i_m_p_u_n verran parempi kuin aikaisemmin (se nyt taas ei todista mitään). 
Piano kuulosti joltain geeäm roinalta eli just sopivan paskaselta, olikse lainattu Papu&pojat pändiltä ?
Rummut ihan kuulosti joltain suoliämpäriltä .... (tai mikä se on millä noi ruoan tähteet viedään tunkiolle ?).
Kokonaisuutena kuulosti just siltä kuin yleensä, linja pitää eli ei mitään järjellistä linjaa. Pitäkää toi.
Mitä muuta tohon vois lisätä .... Kannattais muuttaa lääkitystä tai siirtyä luonnon omiin stimulantteihin kuten 
unikonsiemeniin sekä kärpässieniin unohtamatta päivittäistä virkistys uintia ydinvoimalan lauhdevesi altaalla.
Arvosanax tommonen 7+
7-
..ja hullut heinäkuussa töitä tekee.
Olipas "oma tulkinta" jälleen! Kun soittovirheisiin ei enää puututa, niin tällä kertaa biisin tunnelma oli todella mielenkiintoinen. 
Tulee mieleen hautajaiset jossa 6 vuotias vainajan lapsenlapsi esittää pianolla kappaletta ja pappi laulaa, kun muutkan eivät 
viitsi. Taustalta kuuluu kun vainaja pyrkii ylös arkusta, kun ei haudassakaan saa rauhassa olla(tästä tuo ihmeellinen jyskytys).
Lisäksi muu seurakunta ihmettelee hopeisia kahvilusikoita ja hermostuksissaan niitä kilistelevät. Täytyy vain ihmetellä mistä tuo
muoviämpäri rumpusaundi ja muu tausta on saatu aikaiseksi...Yllättäen laulajassa kaikkein vähiten moitittavaa. 
Nyt ei jaksa edes itkeä.
Toisaalta maailman suurimmaksi rock kliseeksi on sanottu pitkätukkaisia rock lupauksia jotka autotallissa soittavat
juuri tätä kyseistä biisiä.....ja haaveilevat menestyksestä. Tästä se 3 sointua lähti varmaan. [toim.huom: No no, tässä on kyllä 4 eri sointua.]
Toivottavasti ei ollut taas liian synkkä arvostelu, mutta rehellisyys maan perii. 
Ei saatana. Tämä oli pohjanoteeraus UK pitkällä ja kivisellä uralla. Ne muut renkutukset oli sentään kuunneltavia, mutta tämä oli huono. 5 saa tämä "musiikki" kappale. Kannattanee jatkossa pysyä tuolla rock linjalla, kun nämä "hempeämmät" laulut kuten tämä ja homokatu ei oikein istu UK:lle. Tehkää nyt se Anarkiaa UK:ssa, p...e.

Lähellä Taivasta kappaleen krediitit:

Piano, suomennos: Antti
Haitari, laulu: Ville
Melodica, kellopeli: Juha
Kitara: Roope
Bongorumpu: Reima
Sävel: Bob

Urkukostajat: Lähellä Taivasta (.mp3)

Urkukostajat: Lähellä Taivasta (remastered)(.mp3)

Lähellä Taivasta sanat

Alkuperäiset sanat (Bob Dylan / Knockin' on Heavens Door)

Takaisin UK-pääsivulle...


Lähetä palautetta muodossa numero + suusanallinen lausunto
osoitteeseen antti.iivari@nokia.com , kiitos : )
Last modified: Thu Feb 21 08:11:34 EET 2002